Lähdimme kaasulamppukorttelista lounaalle noin kilometrin päähän Little Italyyn, joka oli ihastuttavaa aluetta. Niin kuin monista muistakin kaupungeista, löytyy täältäkin alue täynnä houkuttelevia italiaisia ravintoloita ja viehättäviä pikkukahviloita. Täällä oli rento ja iloinen tunnelma, joka nosti itsellekin hymyn kasvoille.
Paikkakriteerinämme oli ensimmäinen paikka, jossa on muitakin asiakkaita ja johon pääsee istumaan varjoon. Näillä kriteereillä lounaspaikaksemme valikoitui iso ja suositun oloinen Zia's bistro. Tilasin kermaisen pastan kanalla, parsalla ja ilmakuivatuilla tomaateilla ja mies tilasi lihapullia, bolognesekastiketta ja spagettia. Ei ehkä elämäni paras italialainen annos, mutta hyvä ja (liiankin) täyttävä peruspasta kuitenkin. Ennen ruokaa saamamme valkosipuliyrttivoidellut lämpimät patongit palat olivat taivaallisia ja palvelu italialaisen eloisaa ja amerikkalaisen huomaavaista.
puluhan se siellä pöydän alla!
Törmäsimme tällaisiin Little Italyn katukivetyksessä:
Ihan vaan lämmöllä katselen näitä sinun kuviasi täältä rapsakasta pakkas suomesta. :)
VastaaPoistaOn se rapsakka pakkanenkin toisaalta kiva välillä :).
VastaaPoistaMoikka!
VastaaPoistaJoskus 'heikkoina' hetkinä haaveilen muutosta Amerikkaan ja tosiaan niihin lämpimiin osiin vaikka ainakaan nykyisissä duuneissa ei ole mitään mahdollisuutta sinne lähteä. Ehkä silti jonain päivänä :) Muutaman sinne suuntautuneen matkan perusteella maa näyttäytyy tietenkin paratiisina. Onkin kiva lukea teidän kokemuksista ja siitä oikeastakin elämästä :)
elmari, kiva kun löysit tänne :). Me ei oltu koskaan ennen edes käyty täällä tai Amerikassa ylipäätään, niin tultiin aikalailla ilman odotuksia tänne. Tai no, kaikilla tutuilla, jotka olivat täälläpäin käyneet tai jopa asuneet vähän aikaa, oli samanlaisia kokemuksia kuin sinulla, joten oli meillä ihan positiiviset odotukset. Ei ole ainakaan vielä tarvinnut pettyä :).
PoistaHuh lukasimpa sitten tän blogisi tälleen kerta heitolla alusta loppuun! Ihan huikeita kuvia ja tosi jännä lukea teidän isosta elämänmuutoksesta. Syy tälle omalle innostumiselle tästä taitaakin olla, että saattaa meilläkin tuon kumppanin kanssa olla muutto Coloradoon edessä parin vuoden päästä. Nyt jo jännityksen ja pienen pelon sekaisin tuntein huomasin googlettelevani kaikennäköisiä juttuja ja onnekkseni törmäsin tähän blogiisi. Jatka samaan malliin, niin me täällä pakkasen keskellä innokkaina aina odotellaan seuraavaa postausta! :)
VastaaPoistaKiitos ja tervetuloa blogiin :). Tässä kun asiat alkavat vähitellen olemaan järjestyksessä (vakituinen asunto on vielä hieman vaiheessa ja muuttokuorman osalta pidetään vielä sormia ristissä), niin voin sanoa, että ei tämä koko rumba lopulta ole ollut niin suuri kuin etukäteen pelkäsin. Meillä tosin isona apuna oli miehen työpaikka, joka järjesti monet käytännön jutut puolestamme, mutta monet etukäteen mietityttäneet asiat ovat sujuneet kuin vettä vaan. Eli tänne vaan :)!
Poista