Balboa Park

Eilen, lauantaiaamuna tankattiin aamiaiseksi tuhdit kasvismunakkaat, mustikkamuffinssit ja isot kupit kahvia, sillä ohjelmassa oli päivä Balboa Parkissa. Ostettiin paikan päällä päiväliput, joilla pääsee viiteen kohteeseen. Lisäksi Balboa Parkissa on paljon ilmaiskohteita, esimerkiksi kaikki muut puutarhat paitsi japanilainen puutarha. Puutarhat tokikaan eivät ole täydessä loistossaan näin keskellä talvea, mutta kaunista nähtävää riitti silti.

Alueella juoksenteli oravia, jotka olivat muuten pikkuisen pulskemmassa kunnossa kuin suomalaiset kurret, tälläkin pähkinä mussutettavana

Valitsimme kohteiksemme Valokuvataiteen museon, Luonnonhistoriallisen museon, Japanin ystävyyspuutarhaan, San Diegon taidemuseon ja Mingein kansainvälisen museon. Lisäksi kävimme kävelemässä kaktuspuutarhassa. Valokuvataiteen museon näyttelyssä pidin eniten Michael Wolfin valokuvista Architecture of density. Luonnonhistoriallisessa museossa tykkäsin jalokivinäyttelystä ja haista kertovasta 3D-lyhytfilmistä. Mutta kävin juuri syksyllä Lontoon Natural History Museumissa ja se teki niin suuren vaikutuksen, että sen kanssa on vaikea kilpailla.

Kaikki puutkaan eivät osanneet päättää, mikä vuodenaika on menossa

Alueella näkyi turistien lisäksi paljon esimerkiksi lenkkeilijöitä ja useita hääpareja otattamassa valokuvia

Japanilainen puutarha oli kaunis näin talvellakin, voin vain kuvitella kuinka kaunis se on sakura-aikaan:

Söpö lintunen odotti pääsyä kylpemään

kaktuspuutarha oli perustettu 1930-luvulla:

Kaktuksen kukinto

Varsinainen helmi odotti meitä pohjalla. Olimme olleet Balboa Parkissa yli viisi tuntia, käyneet neljässä kohteessa, syöneet yhdet hodarit ja nähneet jo kaikki must-kohteet. Itse asiassa istuimme penkillä juomassa kahvia väsyneinä ja pohdimme, jaksammeko ylipäätään mennä enää mihinkään kohteeseen. Katsoimme sitten selkämme takana olevan Mingein museon mainostavan japanilaisten onnenkissojen näyttelyään ja ajattelimme, että samahan se on käydä vilkaisemassa, kun kerran on yksi lippukin jäljellä. Kassalla henkilökunta vielä kysyi, haluammeko mennä, kun se on enää puolisen tuntia auki. Ajattelin mielessäni, että hah, me juoksemme sen läpi vartissa joka tapauksessa.

Museo olikin meistä molemmista päivän kiinnostavin. Museo määrittelee alakseen folk art, craft and design. Siellä oli esimerkiksi jänniä design-esineitä, käyttöesineistä tehtyä taidetta ja koruja, vaikka kaikkea emme ihan ehtineet käydä läpi. Henkilökunta lempeästi hätisteli meitä jo lopussa pois.

Kaapinovet, joiden suunnittelija oli nimestä päätellen ruotsalainen

Lopussa silmiimme iski tällainen näky osastolta, joka oli vielä suljettu:

Osastolla näytti olevan paljon muitakin tuttuja esineitä ja kysyimme henkilökunnalta, mikä juttu tämä on. He kertoivat, että heillä on kuun lopussa alkamassa suomalaisen designin näyttely. Ei voi olla totta. Se täytyy ehdottomasti tulla katsomaan.