Neljäs heinäkuuta

Päätimme jättää keskustan sumpun väliin ja osallistua täkäläisen itsenäisyyspäivän viettoon pohjoisemman San Diegon juhlatapahtumia ja ilotulitusta seuraten. Vähän keskustan pääilotulitukset jäivät illalla kaihoamaan, mutta aamu-uutisten jälkeen ei harmittanut enää. Nimittäin ilmeisesti tietokonevian takia kaikki keskustan ilotulitteet olivat räjähtäneet ennen shown alkua, yhtä aikaa.

Taisi käydä niin, että vastoin ennakko-odotuksia meillä olikin ilo seurata San Diegon tämän vuoden hienointa ilotulitusta. Ja toisaalta, vaikka keskustassa tuntikaupalla jonottaneita takuulla harmitti, niin pääsivät he kuitenkin todistamaan ikimuistoista tapahtumaa. Ei varmaan paljon mieleenpainuvampaa ilotulitusta voi olla kuin yhden Amerikan suurimman ilotulitusshown kaikki raketit samaan aikaan ilmassa. Tapahtunut näkyi ylittäneen jopa kotimaankin uutiskynnyksen. Ei toisaalta myöskään paljon kauheampaa hetkeä voisi olla järjestäjille kuin tajuta, että puoli miljoonaa ihmistä on tullut katsomaan ilotulitusta, joka haihtui savuna ilmaan ennen kuin alkoikaan. Tapahtuman nimi oli vielä osuvasti The Big Bay Boom.

patrioottiset hauvat päivätilaisuudessa

Samaan aikaan toisaalla... Päivällä me grillailimme kotona kaikessa rauhassa ja kävimme katselemassa juhlameininkiä lähialueillamme. Illalla osallistuimme kolmetuntiseen Spirit of the Fourth - tapahtumaan, johon kuului musiikkiesityksiä ja lopuksi ilotulitus. Emme tienneet tapahtumasta mitään ja lähdimme sinne tyhjin käsin. Parkkeeratessamme näimme paikallisten saapuvan paikalle vetäen perässään kärryjä, joissa oli tuoleja, piknik-ruokia, katoksia, vilttejä ja erilaista viihdykettä. Tajusimme sentään napata auton takakontista viltin, jolla sitten loikoilimme tapahtumapaikaksi osoittautuneella nurmikentällä.

ehkä lava-autot ovat täällä niin suosittuja, koska sellaisilla on helppo roudata kärryt sun muut tuiki tarpeelliset piknik-tarvikkeet

farkkua, nahkaa ja viltti - kaikki mitä suomalainen tarvitsi

Amerikkalaiseen kulttuuriin sopivasti tilaisuuteen ei ollut pääsymaksua vaan sen sijaan kävijöitä suositeltiin lahjoittamaan tietty summa. Oikeasti vapaaehtoiset seisoivat muurina kulkuväylällä niin, että ilman lahjoitusta oli turha kuvitella saapuvansa paikalle. Kaikki maksoivat pääsymaksun ja saivat lisäksi kaupan päälle hyvän mielen hyväntekeväisyydestään.

esiintyjien kuuntelun ohessa ihmiset mm. lennättivät leijoja, pelasivat pallopelejä ja puhalsivat saippuakuplia

Alueella oli muutamia ruokakojuja. Me käytimme ehkä tunnin ajasta jonottaessamme funnel cakea. Saapuessamme kojulle siellä oli kaksi valtavaa jonoa, mutta hei, mikäs kiire meillä oli. Päästyämme tilaamaan tajusimme, että se eka jono oli tilaamista varten ja se toinen jono oli maksettujen kakkusten jono. Funnel cake näytti isolta tippaleivältä ja maistui lähinnä munkilta. Emme mitenkään pystyneet kahdestaan syömään yhtä funnel cakea, muut sen sijaan näyttivät tilaavan jokaiselle oman.

Funnel cake kermavaahdolla ja mansikoilla

Lopulta oli ilotulitusten vuoro. Järjestäjät ja kaikki esiintyjät jaksoivat hehkuttaa tulevia ilotulituksia, eivätkä suotta. Lopussa odotti n. 20-minuutin upea ilotulitus. 

väriskaala ei ollut suuri yllätys

nämä ilotulitteet olivat tainneet juuri kuulla, miten kavereille kävi San Diegon satamassa