Tänä viikonloppuna varustauduimme paremmin. Heräsimme sunnuntaina aikaisin, haimme Starbucksista kahvit kantoon ja suuntasimme auton kohti La Jollaa. Aamulla tihkutti vettä ja sääennuste lupasi +15 astetta, viileämpää kuin viime aikoina. Olimme toiveikkaita, että tällainen varsinainen koiranilma pelästyttäisi paikalliset jäämään kotiin.
Kiertelimme aluksi autolla La Jollan pikkukatuja rannikolla. Rauhallisilla kaduilla näkyi lenkkeilijöitä ja koiran ulkoiluttajia. La Jolla on rakentunut niemen ympärille ja kulkee rantaviivaa pitkin. Rannikolla ajaessamme huomasimme, että aina välillä oli jätetty pieni pätkä rannikkoa rakentamatta ja paikalle oli laitettu näköalatasanne rantaan vievine rappusineen tai parilla penkillä satunnaisille meren ihailijoille. On kiva, että kuka tahansa voi tulla ihailemaan merta, vaikka kuka tahansa ei voi omistaa asuntoa täällä. Itse asiassa joidenkin tilastojen mukaan La Jollan neliöhinnat ovat koko maan kalleimpia.
Tällä kertaa löysimme jopa parkkipaikan keskustasta. Synkät pilvetkin olivat väistyneet, oli aurinkoista, lämmintä ja mukavaa. Pistäydyimme pieneen kahvilaan aamiaiselle. Söin munakkaan, jonka sisällä oli avokadoa, mikä yllättäen toimikin hyvin. Aamiaisen jälkeen kävelimme parisen tuntia La Jollan puistoalueilla. Seuraavalle kerralle jäi vielä käytäväksi esimerkiksi alueen ostoskadut ihanine butiikkeineen.
näköalatasanne, jolta pääsi alas rantakallioille
taivaalla oli aamupäivällä vielä synkkiä pilviä
aamun säätiedotuksessa varoitettiin kovasta aallokosta ja meri kuohui turkoosinvalkoisena
meinasi varpaat kastua
Amerikan kalleimpia neliöitä
Jotkut asuvat La Jollassa ihan ilmaiseksi. Otin puistossa kuvan tästä söpöstä maaoravasta ja vasta sen jälkeen huomasin, että niitähän oli kaikkialla.
maaoravia siellä...
...maaoravia täällä...
...maaoravia kaktuksen päällä.
Hyvän paikan olivat kurret valinneet. Oli siellä La Jollassa vain kaunista.
Viikonloppuna maahan levisi myös suru-uutinen Whitney Houstonin kuolemasta. Se on ollut täällä todella iso juttu. Uutinen näkyi tuoreeltaan isosti sunnuntain Grammy gaalassa, ja sen jälkeen sitä on käsitelty paljon tiedotusvälineissä. Äsken tuli televisiosta Bodyguard Houstonin muistoksi ja toisella kanavalla hänen kanssaan tekemisissä olleet ihmiset muistelivat häntä. Muistojen kertominen, senhän amerikkalaiset osaavat.
Upeita kuvia! Taas kerran. Ja mielenkiintoista kuulla La Jollasta - olin kuullut nimen mutten tiennyt sen olevan hienoa aluetta. Suomeksi nimi ei tosiaan herätä kovin juhlallisia assosiaatioita :)
VastaaPoistaItse asiassa tuolla omakotitaloalueilla kierrellessäkään ei niistä taloista heti tule sellaista oloa, että wow, onpa hienoa aluetta. Talot rakennetaan siten, että niistä näkyy kadulle vain vähän, ympärillä on usein suuri ja viimeisen päälle trimmattu pensasaita ja muuta kasvillisuutta. Ja kai monet asunnot on oikeasti aika pieniäkin, kuitenkin niin kallista aluetta. Tosin muistan syksyllä nähneeni Suomessa jossain sisustusohjelmassa esiteltävänä hulppean talon alueelta. Paitsi että itse talo oli valtava, niin siinä oli ihan kunnon kokoinen golf-kenttä ja muistaakseni jonkinlainen lentokenttäkin. En voi ymmärtää, mihin sinne sellaisen saa mahdutettua.
PoistaIhastuin tuohon ensinmaiseen kuvaan, ihana Camino de la Costa, ja nyt pitaisi taman entisen ranta-asukin paasta mereen pulikoimaan!
VastaaPoistaSe oli munkin suosikkeja tolta päivältä :). Mua ei yhtään houkuta toi hyinen meri :D. Teillä tosin saattaa olla siellä lahdenpoukamassa lämpimämpi vesi :).
PoistaVau! Mykistäviä kuvia! Turkoosi vesi on niin kaunista. Täällä sitä saa katsella vain uimahallissa.
VastaaPoistaKiitos :). En ole täälläkään nähnyt turkoosia vettä oikein muualla kuin tuolla. Ehkä ne asunnot on siksi siellä niin kalliita :D. Mistähän noiden merien värit ylipäätään johtuu, jännä juttu.
Poista