Halloween ei ole täällä vain yksi päivä vaan ajanjakso. Koristeita on näkynyt talojen edessä jo ainakin kuukauden ja esimerkiksi työpaikat ovat järjestäneet juhlia. Viime viikonloppuna koetin löytää kurpitsan kaiverrukseen kaiverrusmalleja kaupoista, mutta kauppojen Halloween-osastoilta löytyi enää yksittäisiä tavaroita isolla alennuksella. Paikallisten lyhdyt olivat irvistelleet pihamailla jo pitkään siinä vaiheessa, kun itse vasta heräsin asiaan.
pienet hautausmaat ovat varsin tavallinen Halloween-koristus omakotitalojen pihalla
Jotkut vanhemmat pukeutuivat lasten kanssa yhteensopiviin asuihin. Karkit kerättiin tuollaisiin kurpitsakulhoihin.
Voi ei, tolla on sama asu!
kaikkien valmiiden supermiesasujen keskellä tämä osoitti kekseliäisyyttä
Aiemmin pähkäilin trick or treat -karkkien valintaa. Ihan turhaan. Kaupat olivat pullollaan valmiita sekoituksia. Ostettiin meillekin pussi, mutta loppujen lopuksi päädyimme lähtemään Halloween-keskiviikkona keskustaan illalliselle, joten emme olleet kotona avaamassa ovea mahdollisille supersankareille ja prinsessoille.
Keskusta alkoi täyttyä naamioasuista lähtiessämme kotiin kahdeksan jälkeen.
Oikeanpuoleinen tyttö oli valinnut asukseen Honey boo boon, joka on suurin tosi-tv-ilmiö täällä tällä hetkellä.
koiratkin puetaan maassa, jossa eläimille on omia tavarataloja ja luksushotelleja
Paluumatkalla ajoimme omakotialueiden läpi katsomaan koristuksia iltavalaistuksessa.
Jotenkin hauskaa ja mukavaa ja hienoja koristeita ja huolella tehty. Täällä Itävallassa ei paljon tuosta välitetä, tylsiä ovat. Tyttöni kuitenkin meni ystävänsä kanssa rundille peruukit ja meikit naamassa ja saivat karkkeja niiltä jotka uskalsivat avata oven!
VastaaPoistaMietin eilen, että se jotenkin sopii tähän amerikkalaiseen mentaliteettiin, että heittäydytään tällaiseen ja naamioidutaan viimeisen päälle. Että tavallaan ymmärtää, miten tämä on saavuttanut niin suuren suosion juuri täällä (ja toisaalta miksei esimerkiksi Suomessa).
PoistaOlin vuonna 2006 San Diegossa Halloweenia viettämässä, ja muistelenkin, että lähes kaikki lauantaina kadullaliikkujat olivat pukeutuneet kadehdittavan hienosti. :)
VastaaPoistaSuomessa pääsiäisenä ainakin meidän ovelle eksyneet virpojat ovat olleet liikkeellä ilman vanhempia, ja niin oltiin kyllä mekin Massachusettissa 90-luvun puolivälissä. Taitaa olla vanhemmat muuttuneet suojelevimmiksi ja yleinen ilmapiiri turvattomamman tuntuiseksi.
Mekin oltiin kurpitsojen kanssa liikkeellä tosi myöhäisessä vaiheessa, ja silloin oli Walmartista jo kurpitsat loppu. Publixista kuitenkin löytyi, ja kurpitsankaiverrussetissä oli mukana malleja. Kantsii kokeilla ensi vuonna, ihan hauskaa puuhaa. :) (Ainakin kun jakaa urakan kahdelle...)
Toi Honey Boo Boo on georgialainen, ja siitä on jatkuvasti juttua täälläpäin. En ole vielä (onneksi) nähnyt yhtäkään jaksoa.
Kaiverrettiin itse asiassa pari kurpitsaa tänäkin vuonna, mutta ei niistä tullut niin hienoja (kuin esimerkiksi teillä ;)). Sellaisen kurpitsankaiverrusvälineen löysin kaupasta ja ostin, kun se maksoi enää vain pari dollaria. Onneksi ostin, se oli nimittäin todella näppärä verrattuna siihen, että olisi jollain leipäveitsellä yrittänyt.
PoistaMä olen katsonut muutaman Honey Boo Boo -jakson, ihan vain yleissivistyksen vuoksi ;). Ajattelinkin muuten heti teitä, kun ohjelmassa mainittiin asuinpaikka :).
Olipa hauskoja juttuja! Me pidimme ala-asteella usein Halloween-juhlia, joten olisin silloin ollut varmaan aivan innoissani jostain Pinterestistä, joka on ollut jo pari kuukautta täynnä Halloween-ideoita. Nyt huomaa kyllä, että sen tilalle on jo tullut joulu.
VastaaPoistaMe kävimme pienenä nuuttipukkeina emmekä virpomassa, mutta ainakin pienessä kaupungissa kuljimme jo ekaluokkalaisina yksin. Ellei sitten haluttu mennä tuttujen luokse, jonnekin kauemmas. Vaikken tiedä nykytilanteesta, Suomessa taitaa tosiaan lasten yksinliikkumiskulttuuri olla vähän erilainen muutenkin kuin siellä.
Mäkin löysin paljon kivoja juttuja Pinterestistä. Olisi kiva järjestää jonain vuonna täällä Halloween-juhlat, kun näkee niin paljon hauskoja ideoita :). Juu, ei tullut lapsena mieleenkään, että olisi jonkun aikuisen kanssa käynyt virpomassa(/nuuttipukkina). Mutta täällä lapsia ei muutenkaan päästetä oikein minnekään yksin.
PoistaEilen soi ovikello ja oven takana oli kaksi pikku vampyyria ja yksi noita! Taisi olla ensimmäinen kerta minun 35-vuotisessa elämässä, kun kysyttiin että karkki vai kepponen ja vieläpä tanskaksi! Sinne meni viikonlopuksi tarkoitetut karkit =)
VastaaPoistaOlipa hauskaa! Olisin ollut Suomessa niin pöllähtänyt, jos joku olisi tullut Halloweenina oven taakse.
PoistaMeillä kiersivät paikalliset lapset keskiviikkona hakemassa karkkeja - tosin Belizessä sanotaan "trick and treat" :) Annoin kuitenkin vain karkkeja enkä tehnyt kepposen kepposta. Täällä osa lapsista kiersi ilman aikuisia ja osalla oli vanhemmat mukana. Minua vähän huolestutti niiden yksinkulkevien lasten puolesta, täällä kun on turvallisuustilanne huomattavasti huonontunut viime aikoina.
VastaaPoistaLauantaina on meidän lapsilla edessä varsinaiset Halloween-juhlat Yhdysvaltain suurlähetystön asuinalueella. Minä niitä vähän sydän syrjällään odottelen, koska lapsia on tulossa paljon ja voin vain kuvitella mikä kaaos Halloween-leikit ja itse trick or treating tulevat olemaan... Meillähän ei pienempi saa itse asiassa edes sitten syödä suurinta osaa keräämistään karkeista keliakian vuoksi - onneksi sain ystävän avulla tilattua gluteenittomia Halloween-karkkeja Yhdysvalloista hyvissä ajoin. Ja tuolla suurlähetystön juhlissa on onneksi sentään taatusti kaikilla vanhemmat mukana.
Tuo teidän turvallisuustilanne kuulostaa kyllä joka kerta niin hurjalta. Täällä ehkä siltikin enemmän on vielä hätävarjelua kuin todellista turvattomuutta.
PoistaOlitpa huomaavainen, kun tajusit tilata gluteenittomia karkkeja :). Varmaan tuntuisi niin ankealta, jos kaikki muut saisivat syödä karkkeja ja itse ei. Hauskoja kekkereitä teille huomiselle!