Viimeinen koulupäivä, kahvia ja pullaa

Olin eilen viimeistä päivää englannin kurssilla, ja vein opettajalle sekä lähimmille opiskelijakavereille uunituoreita korvapuusteja. Kurssi jäi ensi viikoksi tauolle Kiitospäivän takia, mutta itse en aio palata kurssille enää loman jälkeen. Tätä paikallisessa collegessa järjestettävää englannin keskustelukurssia on pari tuntia joka arkipäivä, ja poissa saa olla ilman erityisen hyvää syytä kolme kertaa lukukauden aikana. Koska haluan loppuvuodesta viettää aikaa vieraidemme kanssa ja sitten piipahdan itsekin Suomessa, niin totesin parhaaksi suosiolla vapauttaa paikkani jonotuslistan seuraavalle.

Päätin lopettaa kurssin myös siksi, että erinomaisesta opettajasta ja ihanista kurssikavereista huolimatta olen viime aikoina turhautunut siellä. Päivittäinen tilaisuus harjoittaa englantia oli tärkeää muutettuamme, mutta viime aikoina kurssin taso on tuntunut jatkuvasti turhauttavan helpolta. Keskusteluosioista pidin edelleen, mutta kurssisisältöön kuuluu myös paljon esimerkiksi liian helppoja saneluita tai lauseiden muodostamista. Koin, että olen tältä kurssilta nyt saanut sen, mitä oli saatavissa, ja on aika siirtyä eteenpäin. Keväälle olen katsellut jo muuta tekemistä, mutta ne suunnitelmat ovat vielä vähän auki.

Vein opettajalle kiitokseksi muutaman korvapuustin ja otin niitä mukaan myös lähimmille kurssikavereilleni. Kävimme näiden kurssikavereiden kanssa lounaalla tunnin jälkeen ja istuimme sen jälkeen ulkona noutokahvien ja korvapuustien kanssa. Olo oli vähän haikea, sillä tuo joka arkipäivä ollut englanninkurssi on ollut iso osa arkeani lähes koko täällä olomme ajan. Onneksi kurssilta löytyneille ystäville ei sentään tarvitse heittää hyvästejä.

Opettajalle kirjoitin kiitokset korttiin, jonka kuvan olen ottanut Suomessa. Tarkoitukseni oli keväällä Suomessa käydessäni ostaa suomalaisia kortteja, joita voisi käyttää tällaisissa kiitoksissa ja viemisten kylkiäisenä. Tajusinpa sitten, että minullahan on kovalevy täynnä Suomesta otettuja kuvia. Teetin niistä kortteja MOO:ssa, ja olin todella tyytyväinen korttien laatuun. Ne näyttävät ja tuntuvat oikeilta postikorteilta.

MOO oli tuttu firma, sillä olen tilannut sieltä aiemmin käyntikortteja. Tämä brittifirma onkin tunnetuin käyntikorteistaan. Kortit ovat laadukkaita ja verrattain edullisia. Parasta niissä kuitenkin on, että jokaiseen korttiin voi halutessaan laittaa eri kuvan ilman lisähintaa. Ne ovat siksi erityisesti valokuvaajien suosiossa. Nämä käyntikortit ovat osoittautuneet näppäriksi varsinkin nykyään, kun ei ole käyntikorttia työpaikan puolesta. On niin paljon näppärämpi antaa käyntikortti kuin kaivaa laukun pohjalta kynää ja jotain vanhaa kuittia, johon kirjoittaa. Samalla nämä käyntikortit kertovat minusta, valokuvausharrastuksestani.

Ja tämä ylistys ei edes ole maksettu mainos. Olen vain tykännyt näistä MOO:n tuotteista niin paljon, että ajattelin vinkata muillekin, varsinkin näin joulukorttiajan lähestyessä. Itse olen tilannut joulukorttimme Tinyprintsistä parina viime vuonna, mutta MOO olisi kanssa hyvä paikka teettää kortteja omista kuvista.