lauantai 17. marraskuuta 2012

Viimeinen koulupäivä, kahvia ja pullaa

Olin eilen viimeistä päivää englannin kurssilla, ja vein opettajalle sekä lähimmille opiskelijakavereille uunituoreita korvapuusteja. Kurssi jäi ensi viikoksi tauolle Kiitospäivän takia, mutta itse en aio palata kurssille enää loman jälkeen. Tätä paikallisessa collegessa järjestettävää englannin keskustelukurssia on pari tuntia joka arkipäivä, ja poissa saa olla ilman erityisen hyvää syytä kolme kertaa lukukauden aikana. Koska haluan loppuvuodesta viettää aikaa vieraidemme kanssa ja sitten piipahdan itsekin Suomessa, niin totesin parhaaksi suosiolla vapauttaa paikkani jonotuslistan seuraavalle.


Päätin lopettaa kurssin myös siksi, että erinomaisesta opettajasta ja ihanista kurssikavereista huolimatta olen viime aikoina turhautunut siellä. Päivittäinen tilaisuus harjoittaa englantia oli tärkeää muutettuamme, mutta viime aikoina kurssin taso on tuntunut jatkuvasti turhauttavan helpolta. Keskusteluosioista pidin edelleen, mutta kurssisisältöön kuuluu myös paljon esimerkiksi liian helppoja saneluita tai lauseiden muodostamista. Koin, että olen tältä kurssilta nyt saanut sen, mitä oli saatavissa, ja on aika siirtyä eteenpäin. Keväälle olen katsellut jo muuta tekemistä, mutta ne suunnitelmat ovat vielä vähän auki.


Vein opettajalle kiitokseksi muutaman korvapuustin ja otin niitä mukaan myös lähimmille kurssikavereilleni. Kävimme näiden kurssikavereiden kanssa lounaalla tunnin jälkeen ja istuimme sen jälkeen ulkona noutokahvien ja korvapuustien kanssa. Olo oli vähän haikea, sillä tuo joka arkipäivä ollut englanninkurssi on ollut iso osa arkeani lähes koko täällä olomme ajan. Onneksi kurssilta löytyneille ystäville ei sentään tarvitse heittää hyvästejä.

Opettajalle kirjoitin kiitokset korttiin, jonka kuvan olen ottanut Suomessa. Tarkoitukseni oli keväällä Suomessa käydessäni ostaa suomalaisia kortteja, joita voisi käyttää tällaisissa kiitoksissa ja viemisten kylkiäisenä. Tajusinpa sitten, että minullahan on kovalevy täynnä Suomesta otettuja kuvia. Teetin niistä kortteja MOO:ssa, ja olin todella tyytyväinen korttien laatuun. Ne näyttävät ja tuntuvat oikeilta postikorteilta.


MOO oli tuttu firma, sillä olen tilannut sieltä aiemmin käyntikortteja. Tämä brittifirma onkin tunnetuin käyntikorteistaan. Kortit ovat laadukkaita ja verrattain edullisia. Parasta niissä kuitenkin on, että jokaiseen korttiin voi halutessaan laittaa eri kuvan ilman lisähintaa. Ne ovat siksi erityisesti valokuvaajien suosiossa. Nämä käyntikortit ovat osoittautuneet näppäriksi varsinkin nykyään, kun ei ole käyntikorttia työpaikan puolesta. On niin paljon näppärämpi antaa käyntikortti kuin kaivaa laukun pohjalta kynää ja jotain vanhaa kuittia, johon kirjoittaa. Samalla nämä käyntikortit kertovat minusta, valokuvausharrastuksestani.


Ja tämä ylistys ei edes ole maksettu mainos. Olen vain tykännyt näistä MOO:n tuotteista niin paljon, että ajattelin vinkata muillekin, varsinkin näin joulukorttiajan lähestyessä. Itse olen tilannut joulukorttimme Tinyprintsistä parina viime vuonna, mutta MOO olisi kanssa hyvä paikka teettää kortteja omista kuvista.

12 kommenttia:

  1. Tämä olikin mainio vinkki, kiitos! Täytyypäs joskus teettää tuolta jotain, tostyylikkään näköisiä kaikki kortit, nimittäin. Tietysti sun ottamilla upeilla kuvilla on 98% vaikutus asiaan, mutta muunkin laadukkuuden kyllä näkee. :)

    Joko se muuten meni se sun suomalainen illallinen? Mitä tarjosit?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, mutta täytyy tuosta 1 % laittaa sitten myös MOO:n kuvanparannustoiminnolle. Yleensä en käytä esimerkiksi paperikuvia tilatessani kuvanparannustoimintoja, kun ne vain sotkevat omat säätöni ja lisäävät liikaa kontrastia. Mutta tuo MOO:n kuvanparannustoiminto on niin nerokas, että olen usein käyttänyt sitä. Se terävöittää ja kirkastaa kuvia. Eli voin suositella sitäkin.

      Nuo ovat todellakin poikkeuksellisen hyvälaatuisen oloisia tuotteita. Esimerkiksi käyntikortit ovat yksiä paksuimmista näkemistäni. Tykkään myös siitä, että kaikkiin heidän tuotteisiinsa voi laittaa sisällöt täysin itse ilman, että siellä lukee MOO:n nimeä missään. Monista muista paikoista kortteja tilatessani niissä lukee painopaikan nimi.

      Ei saatu suomalaista illallista sopimaan aikatauluihin ennen meidän vieraiden saapumista, mutta heidän lähdettyä yritetään saada järjestettyä. Kalakeittoon olen kallellani nyt :).

      Poista
  2. Loistava vinkki - kiitos! Ja kauniita kuvia taas!

    VastaaPoista
  3. Hyvä idea teettää noita kuvia! Ja pulla oli myös hyvä päätös kurssille. Varmaan hyvä päätös päättää kurssi, kun kerran kokee saaneensa siitä kaiken irti. Nyt varmaan muutenkin englannin puhumiseen on jo tottuneempi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, näin on, ja nyt on jo enemmän mahdollisuuksia käyttää englantia muuallakin kuin ruokakaupassa, niin kuin alussa. Taannoin olin yhden ystävän kanssa lounaalla ja puhuin näistä aikeistani lopettaa kurssi. Sanoin hänelle, että nuo yhteiset lounaatkin tekevät mun kielitaidolle varmaan enemmän kuin tuo kielikurssi - ja on paljon hauskempi tapa treenata kieltä.

      Poista
  4. Niin paljon hienompia nuo omat kuvasi kuin ostetuissa korteissa olisi ollut. Joulukortit ehdin jo tilata Ifolorilta Suomen-osoitteeseemme, mutta alankin tutkia tuota MOOta jatkoa ajatellen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kiitos paljon :). Olen tilannut joskus kortteja Ifolorilta ja musta ne olivat hyvälaatuisia. Mutta muistaakseni niissä lukee se Ifolor siellä takana, joten esimerkiksi siinä mielessä nämä ovat parempia.

      Poista
  5. Ihanan suomalaista muistaa opettajaa (ja lähintä kurssikaveria) tälläisellä omaperäisellä lahjalla! Hyvä sinä!
    Meillä on myös työn alla täällä pienet joululahjat lasten opettajille, pilkahduksella Suomea. Hyvä me!

    Kiitos tosi paljon tästä Moon vinkistä, tuli nimittäin enemmän kuin tarpeeseen. Täytyy huomenna tutkia asiaa mitkä olisivat kulut tänne meille.
    Sun kortit onnistui täydellisesti, ihanat!

    Ihanaa joulukuista viikonloppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva jos vinkistä on hyötyä :).

      Vähän mietin, että mitä voi viedä, kun kuulin joskus, että opettajat eivät saisi ottaa lahjoja vastaan (ihan hyvä periaate sinällään). En tiedä, onko se joku yleisempi periaate vai vain tuossa meidän collegessa. Mutta ajattelin, että korvapuusteja tuskin vielä lahjukseksi lasketaan :). Liian harvoin opettajat saavat kiitosta tärkeästä työstään, niin on kiva antaa sitä edes joskus varsinkin, jos on tosi tyytyväinen opettajaan :).

      Poista
  6. Totta! Tuota en ajatellutkaan...
    Toisaalta voi olla, että noin hyvät ja herkulliset lasketaan lahjuksien pahimpien päähän! ;)

    Minulle korruptiosta voi olla nyt hyötyä lahjojen annon osalta.. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, kyllä korvapuustit oikeastaan ovat aikamoinen lahjus ;). Onneksi kurssilta ei saanut arvosanoja, niin opettaja ei joutunut kieltäytymään :D.

      Poista