lauantai 8. syyskuuta 2012

Gaultierin muotiluomuksia

Olen unohtanut laittaa kuvia San Franciscon De Young -museon näyttelystä The Fashion World of Jean Paul Gaultier: From the Sidewalk to the Catwalk. Näyttely juhlisti Gaultierin pitkää uraa muodin huipulla. Se oli ihan hurjan mielenkiintoinen näyttely. Vaikka Gaultierin tyyli ei yleisesti silmiäni hivelekään, niin näyttely tarjosi rutkasti ihmeteltävää. Itse kun en ompelemisesta mitään ymmärrä, niin pystyin vain hämmästelemään, miten kaikki ne yksityiskohdat oli toteutettu. Näyttelyssä sai kuvata, ilman salamaa toki, joten kuvat puhukoot puolestaan.

 De Young museossa oli esillä myös upeita valokuvia Real to Real -näyttelyssä


Näyttely oli toteutettu hienosti. Ajattelin, että siellä on vain haute couture -puvut rivissä, mutta toteutukseen oli selvästi panostettu. Heti alussa oli mallinukkeja asut yllään ja mallinukkejen kasvot oli toteutettu digitaalisesti. Kasvot olivat niin aidon näköisiä, että katsoin pitkään, onko nukkejen takana näyttelijät. Juuri kun tätä miettien tuijotin pitkään yhtä miesmallinukkea, se katsoi suoraan minuun ja iski silmää! Hyvä, etten punastunut. Tajusin sitten, että ne tosiaan ovat digitaalisesti toteutettuja, mutta jotkut olivat hyvin aidon näköisiä. Kuten se yksi miesmallinukke, joka oli ohjelmoitu välillä katsomaan sisääntuloon ja iskemään silmää tulijoille.

ilmeikäs mallinukke

 Gaultier itsekin tarinoi mallinukkejen joukossa tutussa seilorilookissaan





merenneitokokoelmaa


 edellisen puvun (hääpuku!) mainoskuva

Gaultier oli tehnyt tunnetut tötteröliivinsä jo lapsena nallelleen 

Madonnan esiintymisasujen luonnoksia

 ...ja se Madonnan tunnetuin esiintymisasu

tuoksupullo ja sen esikuva

nämä asut sopisivat Halloweeniin

Tämä oli suosikkini. Tykkään ylipäätään neuleiden ja juhlavampien materiaalien, kuten satiinin tai tässä tyllin, yhdistelmästä. Muistelen nähneeni tuollaista neuleen ja tyllin yhdistelmää jollain muullakin suunnittelijalla.

vähän erikoisempi hääpuku







Siinäpä niitä. Näyttely oli todella laaja, joten tämä on vain pintaraapaisu. Asujen lisäksi näyttelystä löytyi erilaisia taustoittavia tekstejä ja myös videoita. Paikka oli täpötäynnä porukkaa, eikä ihme. Jos tämä näyttely tulee lähistöllesi, niin suosittelen kyllä käymään ihan jo pelkästään hienon toteutuksenkin takia.

8 kommenttia:

  1. Ihana tuo virkkauksen ja tyllin yhdistelmä! Mielestäni parasta noissa virkkaus/neule+hautecouture-yhdistelmissä on, että kun itsekin tekee puikoilla, niin voi kuvitella joskus itse tekevänsä itselleen samanlaisen. Vielä on jäänyt kuvitelmien asteelle nämä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuossa oli muuten tosiaan käytetty sekä neulontaa että virkkausta, en tajunnut virkkausta, vaikka otin siitä osiosta lähikuvan :D. Mutta ihan totta, mäkin olen joskus ajatellut, että tekisi jotain tuollaista, vaikka hameen, jonka alle voisi laittaa tylliä tms. Mua tavallaan kiehtoo ylipäätään tuollainen materiaali juhlavaatteissa, esim. tämä neulottu iltapuku on mielestäni upea:
      http://1.bp.blogspot.com/_m_U2fMC_EjA/S_mDbfTYf0I/AAAAAAAAATE/LQ9Et2cozfg/s1600/tilda_swinton_sandra_backlund.jpg
      Mutta jos Suomessa olisi vaikea löytää käyttöä villaisille juhlavaatteille, niin täällä varsinkin...

      Poista
  2. Mitä työtä sä teet siellä? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole tällä hetkellä töissä eikä minulla ole myöskään työlupaa täällä. Miehelleni tarjottiin täältä töitä ja minä jätin työni Suomessa voidakseni muuttaa hänen mukanaan. Puolisoviisumeihin ei sisälly lainkaan työlupaa (Amerikkaan nyt ylipäätään on aika vaikea saada työlupia). Viisumista riippuen puoliso voi saada työluvan joko sitä erikseen hakemalla tai ainoastaan hakemalla green cardia. Molemmat prosessit edellyttävät useamman kuukauden asumista täällä ja itse prosessit kestävät kuukausista vuosiin.

      Me olimme toivoneet jo pitkään voivamme asua jonkin aikaa ulkomailla parantaaksemme kielitaitoa ja saadaksemme uusia kokemuksia. Tiesimme sen tarkoittavan sitä, että todennäköisesti ainakin jonkin aikaa vain toinen voi olla töissä. Jos jäämme tänne pidemmäksi aikaa, niin toivon löytäväni täältä mielekkään työn itsellenikin. Mitä se voisi olla, sitä en tässä vaiheessa tiedä. Sillä aikaa keskityn parantamaan työnhakuvalmiuksiani esimerkiksi kehittämällä kielitaitoani joka arkipäivä kielikurssilla ja viimeistelemällä Suomeen toista maisterintutkintoani. Suhtaudun tähän elämänvaiheeseemme poikkeuksellisena mahdollisuutena viettää jonkin aikaa työelämän ulkopuolella rakentaakseni elämäämme tänne ja miettiäkseni, mitä voisin ja haluaisin tulevaisuudessa tehdä.

      Toivottavasti tämä vastasi kysymykseesi :).

      Poista
  3. Liian erikoisia vaatteita minun makuuni, mutta kokemuksena näyttely oli varmasti hieno!

    Edellisen vastauksesi lause: "Suhtaudun tähän elämänvaiheeseemme..." Oli suoraa kuin minun ajatuksistani/kynästäni! Ymmärrän todella mitä tarkoitat =)



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelin ihan samoin noista vaatteista, mutta tosiaan kokemuksena oli hieno silti :). Toisaalta ainakin suurin osa vaatteista olikin haute couture -kokoelmista, jotka muutenkin ovat enemmän taidetta kuin käytettäväksi tarkoitettuja.

      Ja kiva kuulla, että löytyy samis muutenkin :).

      Poista
  4. Oi vautsi, mikä näyttely, olisin pitänyt tästä varmasti itsekin. Vaikuttaa aika erikoiselta persoonalta tuo Herra Gaultier, aikamoisia luomuksia hän on luonut. Tuo nalle on aika hupaisa, ilmeisesti hän on tiennyt jo aika pienestä miksi haluaa isona tulla. Aika hienoa, että tuollaisiakin ihmisiä on, itse kun en oikein vieläkään tiedä miksi isona haluan.

    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan samoja ajatuksia oli mullakin. Mustakin se nalle oli tosi kiinnostava, ja siitä tuli sellainen olo, ettei tämä kaikki ole vain erikoisuudentavoittelua vaan jotain, mitä häneltä oikeasti tulee sisältä. Siinä, missä toiset haikailivat lapsena eläinlääkäriksi, niin Gaultier tötterötoppien tekijäksi :).

      Poista