Nyt on tuliaiset hankittu, laukut pakattu ja check-in tehty. Kohta puolin suuntaan lentokentälle ja kohti Suomea, jossa aion olla melkein kolme viikkoa. Viime päivät ovat olleet kovaa aikatauluttamista, että ehdin tehdä ja käydä kaikkialla, missä olisi tarkoitus. Ja vielä kuvittelin, että kolmessa viikossa ehtii vaikka mitä! Fiilikset eivät ole juuri nyt kovin korkealla, sillä lento tänne on vielä pikkuisen liian tuoreessa muistissa. Varsinkin, kun nyt sama matka on edessä yksin. Tällä hetkellä on myös eniten ikävä sitä, joka tänne jää, koska emme ole montaa kertaa olleet näin kauan erossa toisistamme. Mutta eiköhän fiilikset tuossa vuorokauden kuluttua iloksi muutu, kun näkee niitä rakkaita kasvoja Suomessa. Ja saa Makuunin irtokarkkeja (joita olen jo etukäteistilannut ensimmäiseen majapaikkaani)!
Olen täällä vähän tankannut amerikkalaisuutta ennen lähtöä. Eilen kävimme syömässä pannukakkuja ja aamulla oli pakko hakea kahvi Coffee beanistä. Viiden kuukauden kokemuksella voin muuten sanoa, että Coffee beanin
vanilla latte pesee Starbucksin vastineen 6-0. Kyllä.
Seuraavat kuulumiset tulevatkin sitten toivottavasti Suomen kamaralta. Paria saamaani blogihaastetta ajattelin katsella jo matkan aikana. Toivottavasti olen myös muistanut ottaa kaiken tarpeellisen matkaan mukaan ja toivottavasti lennot menevät kommelluksitta. Toivottavasti muistan vielä Suomen pankkikorttien tunnusnumerot. Ja toivottavasti en matkan aikana unohda kaikkea täällä oppimaani kielitaitoa. Liikennesäännöistä puhumattakaan.
Hyvää matkaa ! Sieltä länsirannikolta se onkin hieman pidempi reissu, joten kolme viikkoa on varmasti sopiva määrä. Olen hieman kade, kun voit olla niin kauan matkassa - itseltä tuntuu, että työelämä ei kestä edes pitempää viikonloppua olla pois....ja odottelen taas juttujasi länsirannikolta, niitä on ollut kiva lukea.
VastaaPoistaKiitos :). Tuntuu, että lennoissa kipukynnys menee juuri niissä muutamassa tunnissa, mitkä länsirannikon ja itärannikon erottaa. Juuri kun tuntuu, ettei jaksa istua yhtään enää - niin edessä on vielä kolme tuntia.
PoistaOli muuten hassu olo itselläkin, kun matka-aikaa suunnitteli. Ei ole koskaan ennen elämässä ollut niin vapaata kalenteria kuin nyt ja oli vaikea tajuta, että nyt sitä oikeasti voi olla kolme viikkoa, jos haluaa. Ja toisaalta tuntui, että pitää saada kunnolla rahalle vastinetta, kun näin pian jo piti tulla tänne käymään ;). Miehellä sitten onkin tuo sama tilanne kuin sinulla, joten yksin joudun valitettavasti reissussa olemaan.
Hyvää matkaa! Minäkin pakkailen tässä juuri tavaroita, mutta Suomessa aion olla vain viikon. Makuunin irtsarit, mmmmmm....
VastaaPoistaJeah, hauskaa Suomen reissua sinne myös :)!
PoistaNautihan Suomesta! Tällaisn haasteen laitoin sinulle tulemaan: http://kakunpalanen.blogspot.com/2012/05/simona-suomalaista.html
VastaaPoistaKiitos, Jenni! Kiitos myös haasteesta, näyttää kivalta. Tosin täytyy palata siihen sitten, kun pääsee taas siihen ulkosuomalaisen kotiin. Mutta varmasti palaan sitten :).
PoistaTervetuloa Suomeen! Ihanan näköisiä pannareita. Tsemppiä erossaoloon. Onneksi sinulla on varmasi tekemistä niin paljon, ettei ikävä ehdi vallata kokonaan.
VastaaPoistaHeh, todella, täällä on välillä oikein minuuttiaikataulu! Paljon on kaikenlaista puuhaa odottamassa. Viimeisimpänä perheeni yllättäen myi juuri vanhan kotitaloni, joten "ehdin sopivasti" osallistumaan senkin tyhjentämiseen.
PoistaSiis ei varsinaisesti "minun" kotitaloani, mutta kuitenkin perheellä vuosikymmeniä olleen (lue: tavaraa keränneen) talon, jossa itsekin olen asunut.
Poista