Kurssilla käsiteltiin ensinnäkin sitä, miten salamoilla voi luoda täydellisesti valaistun kotistudion. Toiseksi käsiteltiin sitä, miten salamoita voi käyttää luovasti niin, että niillä pikemminkin luodaan kuin poistetaan varjoja. Ensimmäinen osio oli valaiseva ja jälkimmäinen inspiroiva. Nyt tuosta ensimmäisestä ja palaan tuohon jälkimmäiseen myöhemmin, kun olen löytänyt sopivia kuvauskohteita.
Otin tähän postaukseen testikuvia meidän ruokailusyvennyksessä, johon tulee valoa pienehköstä ikkunasta. Otin kuvia sälekaihtimet auki sivuvalossa sekä sälekaihtimet kiinni ilman salamaa ja salamalla. En ole käsitellyt testikuvien valotusta jälkikäteen, mikäs idea niissä muuten olisikaan. Kuvasin kaikki 50 mm kiinteällä objektiivilla ja samalla aukolla havainnollisuuden takia.
ikkunan valossa ilman salamaa: f/1.8, 1/100 s., ISO 640
Mieluiten kuvaisin tällä tavalla vallitsevalla valolla, mutta joskus vain valoa ei ole tarpeeksi tai se tulee väärästä suunnasta. Vaikka täällä päivät ovat aurinkoisia, niin pimeä tulee aikaisin. Silloin on kaksi vaihtoehtoa: nostaa ISO-arvot pilviin tai käyttää salamaa.
ilman luonnonvaloa ja ilman salamaa: f/1.8, 1/100 s., ISO 4000
Kuvan todella korkea ISO aiheuttaa kohinaa ja samentuneita yksityiskohtia (niin paljon kuin ihailenkin kamerani hämäräkuvauskykyä). Alla salamakuva. Salamalla kuvatessa voi aina kuvata pienimmällä ISO:lla ja saa yksityiskohtaisen kuvan, joka on juuri niin valoisa kuin haluaa.
ilman luonnonvaloa salamalla: f/1.8, 1/200 s., ISO 100, salama 1/8
Alla olevassa kuvasarjassa kirkas valo tulee hämärässä olevaan kohteeseen takaa niin, että tausta palaisi kokonaan, jos kohteen valottaisi kunnolla. Jälkimmäisissä kuvissa sälekaihtimet on suljettu. ISO-arvoja tarpeeksi nostamalla kuvasta tulisi kohinainen ja tunkkainen. Salamalla valoa voi tuoda tarvittavaan kohtaan.
Tilasin Cowboy Studion salamalaukaisimen Amazonista noin 20 dollarilla.
Kotistudion rakennustarvikkeet:
- kamerajalusta (omani on Slik SM-705E)
- ulkoinen salama (omani on Canon speedlite 430X II, mutta mikä vain ulkoinen salama käy)
- salamalaukaisin (omani on Cowboy Studion)
- valkoinen katto, seinä tai pahvi salaman heijastukseen (meidän katto on beige, mutta toimii silti)
Kuvaan aina manuaalimoodilla. Säädän kameraan mieleiseni aukon, ISO 100 ja valotusaika 1/200 (Canonin flash sync speed). Sitten säädän salaman kirkkautta reippaasti alaspäin (yleensä 1/8 tai 1/16 valotehosta). Kiinnitän salaman ja salamalaukaisimen jalustaan ja heijastan salamavalon kohteeseen katon kautta. Halutessaan voi hankkia vaikka toisen tai kolmannenkin salama-laukaisin-jalusta-setin, ja ne kaikki saisi laukaistua kamerassa kiinni olevalla lähettimellä samaan aikaan. Näin saisi jo aika ison tilan valaistua.
Lisää esimerkkejä salamakuvistani löytyy postauksestani Ruisleipäaamiainen kahdelle, jonka kuvat on kuvattu tällä tavalla.
- salamalaukaisin (omani on Cowboy Studion)
- valkoinen katto, seinä tai pahvi salaman heijastukseen (meidän katto on beige, mutta toimii silti)
Kuvaan aina manuaalimoodilla. Säädän kameraan mieleiseni aukon, ISO 100 ja valotusaika 1/200 (Canonin flash sync speed). Sitten säädän salaman kirkkautta reippaasti alaspäin (yleensä 1/8 tai 1/16 valotehosta). Kiinnitän salaman ja salamalaukaisimen jalustaan ja heijastan salamavalon kohteeseen katon kautta. Halutessaan voi hankkia vaikka toisen tai kolmannenkin salama-laukaisin-jalusta-setin, ja ne kaikki saisi laukaistua kamerassa kiinni olevalla lähettimellä samaan aikaan. Näin saisi jo aika ison tilan valaistua.
Lisää esimerkkejä salamakuvistani löytyy postauksestani Ruisleipäaamiainen kahdelle, jonka kuvat on kuvattu tällä tavalla.
Tosi mielenkiintoinen postaus. Pitäisi itsekin käydä jollain salamavalokuvauskurssilla.
VastaaPoistaOlen itsekin vielä aloittelija salaman kanssa, mutta tuo salamalaukaisin oli hyvä löytö. Kun salama on irti kamerasta, niin pystyy kuvaamaan paljon vapaamminkin, kun ei tarvitse miettiä salaman kohdentamista koko ajan.
PoistaMulla olisi kyllä niin paljon opittavaa kuvaamisesta, että ihan ahdistaa. Meillä on keväästä asti ollut järkkäri ja tosi vähän oon sillä kuvia jaksanut ottaa, kun se aloittaminen vaatisi liikaa keskittymistä. Mies sillä on kuvannut aika paljonkin, kuljettaa sitä mukanaan mm. usein metsään koiralenkeille ja kuvailee siellä. Tuo salamalla kuvaaminen onkin sitten askel vielä pidemmälle. Vitsi mulla olisi yksi esimerkkikuva mun TTD-kuvauksista. Siinä on tosi HC salamankäyttöä.
VastaaPoistaMulle kanssa joskus iskee valokuvauksesta infoähky. Salaman opettelua lykkäsinkin pitkään sen takia (ja sen kanssa on valtavasti opeteltavaa vielä myös). Koetan opetella juttuja vähitellen, koska muuten sitä vain lannistuu. Mulla on yleensä joku yksi juttu, minkä opetteluun kulloinkin keskityn. Ois muuten kiva kuulla tosta sun HC-salamakuvasta lisää, vaikka sähköpostitse tms. :).
PoistaJännä tuo valkoinen mariskooli, en ole missään nähnyt, taitaa olla harvinaisuus. Ja tuo valkoinen kurpitsakin on hauska, tulee kummitus mieleen!
VastaaPoistaTuo opaali valkoinen mariskooli on tullut meille isoäidiltäni, joten se on vanha ja taitaa tosiaan olla harvinainen. Tykkään sen vähän keraamisesta ulkonäöstä, vaikka onkin ihan lasia. Harmi vain, että isoäitini piti sitä kukkaruukun alusena ja siihen on pinttynyt mullasta ruskeat jäljet, joita en ole saanut pois. Iittalan voisi kannattaa ottaa tuo uudistuotantoon, kun luulisi tuollaisen valkoisen istuvan monien sisustukseen nykyään ;).
PoistaValkoisista kurpitsoista on tullut suosikkejani täällä :).
Jännää miten tavallaan nuo kolme ekaa kuvaa näyttää ihan samoilta, mutta kun tarkemmin katsoo niin ne onkin aivan erilaiset. Tuollaisia ykstyiskohtia tällainen epävalokuvaaja ei ole koskaan edes ajatellut,vaikka olen aika visuaalinen ihminen. Hauska postaus.
VastaaPoistaSatunnainen lukija
Se on varmaan sama kuin vaikka tietyn tanssin harrastaja kiinnittää tätä tanssia katsoessaan huomiota erilaisiin yksityiskohtiin kuin toinen, joka vain nauttii tanssin katsomisesta. Samoin valokuvausharrastajien silmä harjaantuu kiinnittämään huomiota asioihin, joihin ei aiemmin kiinnittänyt huomiota. Varsinkin kuvan tarkkuuden suhteen tuntuu nykyään, että mikään kuva ei ole tarpeeksi tarkka - varsinkaan vanhat kuvani - vaikka ennen samat kuvat näyttivät tarkoilta. Se kuulostaa toisaalta ihan kivaltakin, jos kaikki eivät kiinnitä huomiota ihan kaikkiin näihin asioihin kuvissa ;).
PoistaKiitos tosi hyödyllisestä postauksesta! Mielessä on käynyt salaman hankkiminen, koska tähän aikaan vuodesta esim. asukuvien otto on aika mahdotonta arkisin kun olen päivät töissä. Vähän vielä vaan mietityttää, että osaisinko sitä käyttää järkevästi, en kuitenkaan halua sellaisia jäätäviä salamaräiskäisy kuvia. Tästä siis sai hyviä vinkkejä! :)
VastaaPoistaOle hyvä :). Se salamaräiskäisty fiilis tulee siitä, että salama on täysillä (ja osoittaa suoraan kohteeseen). Ja tiedän sen siitä, että itsekin käytin salamaa hävettävän pitkään aina täydellä teholla ;).
PoistaKiitos, tämä oli tosi kiinnostava ja mielenkiintoinen postaus. Mun ulkoinen salama hajosi viime vuonna ja olen vain sinnitellyt ilman. Nyt sain kyllä kannustimen viedä sen huoltoon ja alkaa sen jälkeen itsekin testailla näitä juttuja. :)
VastaaPoistaKiva kuulla! Kun laittaa salaman jalustalle, niin se valaisee huoneen pehmeämmin ja luonnollisemmin, ja mikä parasta: kuvia voi ottaa vapaasti ilman, että tarvitsee joka kuvakulman kohdalla erikseen kääntää salamaa tai valita kuvakulmia sen mukaan, mistä salaman saa heijastettua.
PoistaKaunis kiitos hyvin havainnollistavista kuvista ja jutusta! Itse olen käynyt vaan järkkärin pika-alkeiskurssin ja siellä opeteltiin ihan ekaksi laittamaan salama pois päältä, joten en ole uskaltanut kokeillakaan kuvausta salaman kanssa :) Ehkä tämän jälkeen uskaltaisinkin.
VastaaPoistaJa muuten, oletko koskaan kokeillut Viledan taikasieniä (oikealta nimeltään miraclean magic sponge)? Niillä olen saanut tahrat kuin tahrat irtoamaan, voisivat toimia myös skoolissasi.
Kameran omaa salamaa en itsekään käyttäisi, kun sitä ei voi kääntää enkä tiedä, voiko säätää tehoakaan. Enkä niin mielelläni ulkoista salamaakaan kamerassa kiinni, mutta tuo salamalaukaisinsysteemi on loistava :).
PoistaKiitos Vileda-vinkistä, pitääpä etsiä testiin! Se lika tuntuu olevan jotenkin "syöpynyt" sisään eikä ole lähtenyt, vaikka olen sitä koettanut kaiken maailman aineilla ja karhunkielillä rapsuttaa :(. Mulla on myös yksi vanha oisko ollut Iittalan maljakko, jossa on sama ongelma, vaikka se on aina ollut vain kukkamaljakkokäytössä.
Vau! Upeita kuvia ja kiva postaus. Ite en osaa salamalla kuvata eikä meillä ees lisäsalamaa ole.
VastaaPoistaMariskoolista..anopilla on tuota samaa sarjaa mut keltainen. Näyttää tosiaan ihan keraamiselta. :-)
Kiitos! Olen itsekin ihan hävettävän noviisi vielä salaman kanssa, vaikka olen lisäsalaman omistanut varmaan parisen vuotta jo. En varsinaisesti salamakuvaajaksi halua tullakaan, mutta koetan nyt vähitellen opetella sitä kuitenkin käyttämään, ettei kuvista tulisi ihan kauheita silloin harvoin, kun sitä käyttää :).
PoistaOi, sellainen keltainen mariskooli olisi varmasti hieno myös, en ole tainnut ikinä nähdä edes kuvaa sellaisesta.
Moi!
VastaaPoistaLöysin juuri ensimmäistä kertaa blogiisi ja selailin sitä paljon. Taisin löytää tänne tämän salamapostausjutun ansiosta, ja mitäs täältä löytyikään.... ihania kuvia ja 5D Mark 2:n käyttäjä! Wuhuu! Itselleni tuo ihanuus on juuri tulossa tilattuna postissa :) Olen siis ihan harrastelijavalokuvaaja, joskin erittäin innokas sellainen. Lueskelin postauksesi, joihin olit tagannut valokuvauksen ja huomasin, että meillä on ihan samat ex-kameratkin. Niimpä ajattelin kysyä, millä objektiiveilla olet kuvaillut markku kakkosella? Minulla on sama tilanne kuin sinulla, eli suurin osa vanhoista objektiiveista ei käy uuteen kameraan. Olen ensi hätään ajatellut hankkia joko Canonin tai Sigman 50mm f1.4.
Heippa Nanna ja tervetuloa! Kiva löytää "kamerakavereita" :). Et tule katumaan valintaasi, rakastan tuota kameraa. Tilasitko pelkän rungon vai kitin?
PoistaMulla oli valmiiksi kaksi sopivaa objektiivia tähän kameraan eli Canon 50 mm f1.8 ja Samyang 85 mm f1.4. Jälkimmäisessä on manuaalitarkennus, mikä on sen verran hitaampaa käyttää, että lähinnä tuli käytettyä tuota Canonia ekat kuukaudet. Mutta kaipasin todella vaihtelumahdollisuuksia polttoväliin. Jokin aika sitten ostin vihdoin kameraani pitkällisten etsintöjen jälkeen ns. yleiszoomiksi Tamron 28-75 f2.8 objektiivin ja olen ollut siihen tyytyväinen. Ainakin useampi viimeisimmistä postauksista on kuvattu pelkästään tällä. Itselleni tärkeää tässä objektiivivalinnassa on valovoimaisuus (en mielelläni osta objektiivia yli f2.8 ellei ole johonkin erikoistarkoitukseen), se että f ei muutu zoomatessa täydelläkään aukolla (koska muuten pitäisi olla vaihtamassa asetuksia joka millin jälkeen) ja tietty kuvien yleinen terävyys. Canonin L-sarjaahan monet tämän kameran kanssa käyttävät ja niin itsekin tietty käyttäisin, jos ei olisi budjettirajoitteita. Tämä Tamronin objektiivi oli sitten sellainen, joka täytti kriteerini, oli saanut varsinkin hintaansa nähden hyviä arvosteluja ja oli kuitenkin erittäin kohtuuhintainen. Täyskennoisiin kameroihin on kuitenkin paljon vähemmän objektiiveja tarjolla kuin kroppikennoisiin.
Vuoden vaihteen jälkeen tulee muuten varmaan enemmän valokuvauspäivityksiä, koska aloitan silloin valokuvausopinnot täällä :).
Heippa!
PoistaEilen uusi rakkauteni saapui postissa ja nyt sitä on vähän jo keritty testailemaankin. Aaah mä rakastan sitä jo nyt! Olen monta vuotta haikaillut tämän kameran perään, ja nyt vihdoin päätin hankkia sen yllättäen tarjouksesta. Kiitos markku kolmosen ja alentuneiden hintojen. Tilasin pelkän rungon, sillä en ollut ehtinyt tutustumaan vielä perinpohjaisesti täyskennoisille tarkoitetuihin yleiszoomeihin. Ja se kitti on myös sen verta kallis, ettei sellasta mälliä kerralla kehtaa laittaa tähän harrastukseen :D Täytyy katsella, löytyisikö halvempaa ja järkevämpää vaihtoehtoa. Täytyy ehdottomasti tutustua tuohon sinun yleiszoomiisi, kiitos vinkistä. Mulla on kans tuo f2.8 ollut ylärajana, vanhan kamerani yleiszoom sekä telezoom ovat molemmat juurikin tuota aukkoa koko matkaltaan. Harmi kun ne eivät "toimi" tässä uudessa. Nyt hirveä pohtiminen, mitä myydä, mitä pitää ja mitä hankkia. Noh, hiljaa hyvä tulee.
Mulla on kans tuo Canonin 50mm f1.8, mutta en ollut ainakaan vanhan kamerani kanssa siihen kovin tyytyväinen, ja sillä kuvasinkin vähiten. Tarkennus ei aina osu automaatilla ja bokeh on ruma, jos tausta ei ole tasalaatuinen. Mutta nyt pikaisten testailujen myötä se vaikuttaisi toimivan paremmin uudessa kamerassa (taitaakin olla alunperin täyskennoiselle suunniteltu, kun on EF?). Eli sillä mennään näin aluksi :) Täytyy kyllä sanoa, että tämän uuden kameran kohina yllätti minut vähyydellään! Eilen illalla testailin kameraa hämärässä valossa ja tuli ihan hyviä kuvia. Vanhalla kameralla samoissa olosuhteissa ei olisi ollut mitään mahkuja saada itselle kelpaavaa jälkeä. Kyllä on kamala opettelu uusissa ISO-arvoissa. Olen käyttänyt niitä juurikin niin kuin jossain postauksessasi mainitsit, ISO 800 vain hätätapauksissa, mutta sen kohina on ollut jo minun makuuni liian suurta. Nyt ISO 2000 vaikutti vielä ihan siedettävältä :)
Vau, valokuvausopinnot! Täällä ruudun toisella puolen on nyt yksi aika kateellinen :D Odotan innolla valokuvausaiheisia postauksiasi, jee! Tykkäsin muuten tosi paljon tästä salamapostauksestasi, nuo kuvat eri tapauksista olivat enemmän kuin havainnollisia. Itselläni ulkoinen salamalaite on vasta hankintalistalla, vaikka aiheesta olenkin lueskellut alan kirjallisuudesta.
Kiitos vielä vastauksestasi ja oikein mukavaa joulun odotusta, ja onnea tuleviin opintoihin. Minä pysyn linjoilla seurailemassa :)
Hienoa, että olet tykännyt! Samanlaiset ostoprosessit tuntuivat meillä olevan :). Ostin tuon kameran pitkälti vähäisemmän kohinan ja kapeamman syväterävyysalueen takia, joten itse olen kanssa tykännyt ISO-arvoista. Mutta on siinä sellainen psyykkinen kynnys nostaa sitä ISOa, kun aiemmin tosiaan 400 oli se, jonka yli ei mieluusti mennyt. Kuvasin juuri yhdessä tilaisuudessa sisätiloissa aika vähäisessä valossa ja käytin jopa 3200 ISO-arvoja ilman, että kohina oli sietämätöntä (kyllä sen jo itse huomasi, mutta se oli vielä pienirakeista). Aluksi kuvasin 2500 ISOlla, mutta siinä kasvot jäivät vielä aika hämäriksi ja niissä oli aika paljon kohinaa (kun kohinaa on aina enemmän tummissa kohdissa). Eli opin tuolta keikalta, että parempi heittää rohkeasti ISOa ylöspäin kuin jättää vähän hämäräksi ja ajatella sitten vaalentavansa jälkikäteen. Sitä oli vaan tullut niin varovaiseksi tuon ISOn kanssa vanhalla kameralla!
PoistaSe kannattaa myös muistaa objektiiveja pohtiessa, että täyskennoisessa on kapeampi syväterävyysalue kuin kroppikennoisessa. Jotkut sanoo, että karkeasti voisi ajatella yhden aukon verran, esim. f4 kroppikennoisessa vastaisi f2.8 täyskennoisessa, noin karkeasti. Ja suunnilleen tämän verran parempi täyskennoisen pitäisi olla myös keräämään valoa, joten periaatteessa voisi tosiaan ajatella, että sama objektiivi on täyskennoisessa noin yhden aukon verran valovoimaisempi. Itselläni oli alussa vaikeuksia saada tarkennus kohilleen f1.8 objektiivilla täydellä aukolla, koska tarkka alue oli niin paljon kapeampi kuin vanhalla kameralla. Olenkin ajatellut, että näistä syistä harvemmin käytössä olevat objektiivit voisivat olla myös f4. Olen itse ajatellut tulevaksi teleobjektiiviksi Canon 70-200 f4L:ää, joka maksaisi hurjasti enemmän f2.8:lla. Sitä ennen tosin ostoslistalla on Canon 100 mm f2.8 macro, koska en tällä hetkellä omista kunnon makroa.
50 mm on tosiaan oikeasti täyskennoiselle suunniteltu polttoväli, kroppikennoisessa käyttökelpoisempi polttoväli olisi 35 mm. Mietin, voisiko tuossa objektiivissasi ihan vain olla säätövika. Mielikuvani on, että vähän sivuun tarkentaminen on tavallisimpia vikoja objektiiveissa. Itse kun olen rakastanut juuri tuon objektiivin tarkkuutta.
Itse olen toistaiseksi pitänyt vanhan kamerakaluston kokonaisuudessaan. Erityisesti koska ainoa teleobjektiivini sopii vain siihen. Olen myös ajatellut, että se voi olla backupina jossain tärkeämmissä tilaisuuksissa. Ja lisäksi olen vähän alkanut haikailemaan, että ostaisin siihen sellaisen vedenpitävän kotelon, jolla voisin ottaa vedenalaisia kuvia. Markia en ikinä uskaltaisi pinnan alle laittaa, vaikka kuinka vedenpitävä kotelo olisi. Oikeastaan ainoastaan vanhan kittiobjektiivin voisin myydä, kun en ole sitä vuosiin käyttänyt muutenkaan, mutta kun siitä saisi ehkä kympin, niin en tiedä, maksaako vaivan...
Kiva kuulla, että tykkäsit tosta salamapostauksesta ja kertoilen noista opintojajutuista lisää sitten lähempänä :). Jos sulla on kuvia netissä jossain julkisesti, niin vinkkaa, niin käyn mieluusti katsomassa :).
Moikka!
VastaaPoistaSori kun vastaaminen kesti, joululoma tarkoitti myös nettitaukoa minun tapauksessani.
Voi olla että mun 50mm f1.8 on jotain vikaakin, mutta joka tapauksessa en tykkää sen bokehista, kun tausta on epätasainen. Bokeh ei ole tarpeeksi pehmeää. Lueskeltuani arvosteluja ja mielipiteitä käväisin ostamassa sigman 50mm f1.4. Siihen olen tyytyväinen, bokeh on tosi kaunis! Eli sillä mennään kunnes hankin rinnalle yleiszoomin.
Tuli mieleen, että kun olet ilmeisesti tähän mennessä pitkälti itseoppinut kuvaaja, kuten minäkin, niin jos sinulla on heittää jotain killereitä vihjeitä opuksista, nettisivuista tms. niin anna tulla ihmeessä. Itse olen oppinut lähinnä lukemalla kirjastosta löytyviä kirjoja.
Mulla on jokunen kuva täällä (http://www.flickr.com/photos/nanna_banana/), mutta sinne olen laittanut viimeksi viime kevään kuvia, eikä siellä ole kuin pieni osa kaikenkaikkiaan. En ole laittanut sinne myöskään kuvia ihmisistä tms. mitä en halua netin syövereihin eli pääosin siellä on aika tylsiä kuvia.
En edes muista, mistä olen perusjutut opetellut, mutta tyyliini ehkä eniten ovat vaikuttaneet jotkut valokuvauskurssit, joita olen käynyt esim. Helsingin valokuvausseurassa (vai mikäs se nimi oli). Yksi mielenkiintoinen kirja on ollut Michael Freemanin Mestarikuvaajan 101 digikuvausvinkkiä. Sitten olen lukenut aika paljon hääkuvauksesta, kirjoja, lehtiä ja hääkuvaajien blogeja, sillä se itse asiassa itseäni kiinnostaa eniten. Olen myös lukenut aika paljon ihan vain kamerojeni käyttöohjeita ja sitten kokeillut. Täällä Amerikassa olen ostanut paljon valokuvauslehtiä, kun täällä on niistä hyvät markkinat. Ylipäätään hyvin erilaisissa paikoissa törmään hyviin vinkkeihin. Esim. taannoin olimme vieraiden kanssa eräkaupassa ja kulutin aikaani kaupan kirjahyllyä tutkimalla. Löysin sieltä yllättäen pienen kirjasen Yosemiten kansallispuiston valokuvaamisesta. Odotin sieltä eniten vinkkejä siihen, mitä kannattaa kuvat minäkin vuoden aikana, mutta kirjasessa olikin lopussa todella hyvä osio valokuvauksesta ylipäätään. Vaikka se oli suppea, niin siellä oli sellaisia vinkkejä, joita en ollut muualla nähnyt. Eli kaikkialla voi törmätä vinkkeihin.
PoistaMeidän ekan kurssin kurssikirja on muuten tämä Barbara Londonin Photography -kirja:
http://www.amazon.com/Photography-Books-Carte-Barbara-London/dp/0205809375
En ole vielä ostanut sitä, mutta odotan, että se olisi sellainen hyvä perusopus, josta löytyy suunnilleen kaikki.
Olen kohta lähdössä Suomeen, niin on vähän kiire, mutta kävin pikaiseen vilkaisemassa kuviasi. Ja hah, itsekin olen viime aikoina askarrellut sydänbokehin kanssa! Olemattomilla käsityötaidoillani olen todennut sen sydämen piirtämisen ja leikkaamisen erittäin haasteelliseksi, mutta lopulta kynsisaksilla onnistuin saamaan välttävän tuloksen :). Itse kanssa vältän laittamasta ihmisistä kuvia tänne blogiin. Palaan katsomaan kuviasi tarkemmin paremmalla ajalla :).