Agentti tuli taloon

Työnantajan meille tarjoamiin tänne muuttopalveluihin kuuluu kotoutumisessa auttavan firman palvelut. Meillä on oma agentti, joka auttaa meitä välttämättömimpien asioiden hoitamisessa, kuten sosiaaliturvatunnuksen, pankkitilin ja ajokortin hankinnassa ja vakituisen asunnon löytämisessä. Lisäksi hän auttaa meitä toki yleisesti jakamalla paikallistuntemustaan ja kulttuuritietouttaan. Tapasimme hänet nyt ensi kertaa. Osoittautui, että meidän agenttimme on alun perin espanjalainen keski-ikäinen nainen, joka on kuitenkin asunut täällä jo pitkään. Meillä synkkasi heti ja niin hassulta kuin se tuntuukin, niin jo näin lyhyen oleskelun jälkeen toinen alunperin eurooppalainen tuntui kuin naapurilta.

Ensimmäisen tapaamisen ohjelmassa oli meille kuuluvien palveluiden läpikäynti ja pankkitilien avaaminen. Meille oli lisäksi ehtinyt jo kertyä lista kaikenlaisia kysymyksiä, joilla pommitimme häntä. Kysyimme mm. tippaamisesta, johon saimme vinkiksi tuplata laskuissa näkyvän veron osuuden. Tällöin saa n. 15 % tipin, normaali tippi on kuulemma jotain 15-20 %. Kuinkahan monta vuotta menee ennen kuin sen tipin alkaa muistaa automaattisesti? Pelkään, että alussa ihan vain unohdukseni takia toimin epäkohteliaasti.

Yksi kysymykseni agentille oli, että mistä täältä saa varmasti tuoreita kasviksia ja hedelmiä. Tykkäämme panostaa ruoanlaittoon ja olin koko syksyn hekumoinut ajatuksella Kalifornian tuoreista kasviksista, joten on ollut aikamoinen pettymys törmätä suojakaasupusseihin toisensa perään. Agentillamme olikin jo valmiiksi mukana listaus paitsi kauppaketjujen painotuksista (esim. luomu) niin myös ennen kaikkea ns. Farmer's Markets lista. Niihin paikalliset viljelijät tulevat myymään tuotoksiaan tiettynä päivänä viikossa. Ne kuulostaa juuri siltä, mitä etsin. Toki näistä kauppaketjuista löytyy paljon lähiruokaakin, ja moni uusi markettikin meillä on nyt tutustuttavana. Siihen varmaan täytyy tottua, että eri asioita täytyy hakea eri paikoista.

Lopuksi kävimme pankissa, jossa meille saatiin ongelmitta avattua tilit ja pankkikortit. Oli hyvä, että oli paikallista apua mukana, sillä vieras pankkijärjestelmä on aina vähän hankala. Itselleni alan englanninkielinen sanasto on jonkin verran tuttua opinnoista, mutta monta kertaa silti katsoimme agenttiamme kysyvästi. Teimme kuten Suomessakin eli molemmille omat tilit ja yhteinen käyttötili. Positiivinen yllätys oli, että pankkikortteihin sai valita tunnusluvut itse. Riemu oli kuitenkin lyhytaikainen, sillä lukujen näppäilyhetkellä iski blackout, ja onnistuin näppäilemään valitsemani luvun väärin. Eli nyt on sitten taas uusi luku opeteltavana.

Illalla kävimme ruokakaupassa ja löydettyämme vihdoin kaikki ruokatarvikkeet ajattelin ostaa pyykinpesuainetta. Pesuainehyllyn nähtyäni ajattelin, että ehkä se pyykinpesu joutaa odottaa vielä yhden päivän.