sunnuntai 30. syyskuuta 2012

22 vastausta

Taidan olla maailman huonoin haasteisiin vastaaja. Olen saanut nipun kiinnostavia haasteita ja ne ovat jääneet pölyttymään. Nyt vastauksia kysymyshaasteeseen, jonka olen saanut Karlalta ja Jenniltä. Haasteiden ideana on vastata 11 kysymykseen ja keksiä omat kysymykset seuraaville haastettaville. Koska olen saanut nämä haasteet jo... kröhöm... kuukausia sitten, niin haasteet ovat tainneet kiertää blogistaniassa jo mittavasti. Ja muutenkin olen niin huono valikoimaan, kenet haastaisin. Mutta koska sain niin mielenkiintoiset kysymykset, niin vastaan edes niihin kuitenkin.

Kuvituksena on vanhoja valokuviani Tokiosta, ensimmäisen kysymyksen inspiroimana.

Karlan kysymykset:
Mikä on paras matkakohde, jossa olet käynyt ja miksi?
Tokio kirsikankukkien kukkiessa. Suuntasimme häämatkallemme Tokioon katsomaan sakuraa. En ole koskaan nähnyt mitään niin kaunista kuin täydessä kukassa olevat kirsikankukkapuistot. Edes etukäteen kuulemani kehut ja näkemäni valokuvat eivät valmistaneet siihen huumaavaan näkyyn ja tuoksuun. Tykkäsin Tokiosta muutenkin, sen erikoisuudesta ja moninaisuudesta mutta kuitenkin tietynlaisesta viattomuudesta.


Milloin olit viimeksi surullinen?
Olen ollut kesällä surullinen yhden ystäväni puolesta. Viime aikoina, arjen taas alettua, olen myös tuntenut alakuloa tulevaisuudestamme täällä. Tänne muuttoon asti elämälläni oli tietty suunta ja tietyt tavoitteet, mutta täällä kaikki on alkanut tavallaan nollasta. Välillä se vähän ahdistaa, vaikka yleisesti olenkin todella onnellinen muutostamme tänne.

Mikä on mieluisin huonekalu/valaisin kodissasi, miksi?
Tykkään edelleen vuosien jälkeenkin Boontjen Garland -valaisimestamme (tai varjostimesta), joka on valitettavasti tällä hetkellä varastossa, koska nykyisessä asunnossamme on valaisimet taloyhtiön puolesta. Toisaalta sohvamme (Askon Cheri hieman petrooliin vivahtavalla kankaalla) on siinä mielessä mieluisin, että sillä vietän eniten aikaa...

Uskotko kohtaloon? 
Periaatteessa en, mutta käytännössä huomaan usein uskovani, että asiat lopulta järjestyvät parhain päin. Usein jälkikäteen katsottuna niistä negatiivisistakin elämänvaiheista on seurannut jotain hyvää. En silti ajattele, että kärsimys jalostaa, puhumattakaan siitä, että kaikki, mikä ei tapa, vahvistaa. Pikemminkin päinvastoin.


Millä päiväsi alkaa? 
Kupillisella kahvia samalla, kun katson netistä, mitä Suomessa on tapahtunut meidän nukkuessamme.

Mitä kieliä puhut? 
Suomea ja englantia. Jokunen vuosi on tullut opiskeltua myös ruotsia, ranskaa ja saksaa, joten ehkä hätätilanteessa saisin kakistettua muutaman sanan näilläkin kielillä.

Teetkö unelmatyötäsi? 
En ole tällä hetkellä töissä, mutta en muutenkaan koe vielä löytäneeni unelmatyötäni. Suurimpia haaveitani on joskus vielä löytää unelmatyöni.


Mitä nähtävyyttä suosittelisit kotipaikkakunnallesi saapuvalle turistille? 
Vaikka en olekaan varsinaisesti rantaihminen, niin suosittelen silti Del Marin rantaa. Tällä jylhän upealla rannalla on erityinen paikka sydämessäni, koska siellä ihailin ensimmäistä kertaa valtavaa Tyyntä valtamerta.

Mikä on suosikkivaatemerkkisi? 
Sellaista ei oikeastaan ole. Tällä hetkellä minua kiehtovat pienemmät merkit, ja olen viime vuosina ostanut aika paljon vaatteita esimerkiksi etsy.comin suunnittelijoilta. Jos omistaisin rajattoman budjetin, niin luultavasti täyttäisin vaatekaappini Lanvinilla, Katri/n:llä ja teetetyillä vaatteilla. Todellisuudessa ostan tällä hetkellä suurimman osan vaatteistani Marshallsista :).

Mitä haluaisit seuraavan viiden vuoden sisällä saavuttaa?
Toivon, että olen löytänyt paikkani ja mielekästä tekemistä tässä yhteiskunnassa (tai Suomessa, jos olemme palanneet kotimaahan).

Kuvaile yhdellä sanalla elinkumppaniasi 
Naurattava.


Jennin kysymykset:
Mikä on paras ruoka uudessa kotimaassasi?
Amerikkalaiset aamiaiset!

Minkä paikallisen nähtävyyden kävit viimeksi katsastamassa?
Perunalastukiven.

Kuinka paljon muuttotavaraa otit aikoinaan mukaan Suomesta?
Laivakontillisen. Olisiko kontti ollut jotain  6 m x 2,5 m x 2,5 m ja se oli ehkä puolillaan. Kävimme kaikki tavarat huolella läpi, myimme muutaman huonekalun, veimme jätesäkkikaupalla kierrätykseen ja kavereille ja jotain myös kaatopaikalle. Jäljelle jääneet tavarat lähtivät mukaan.


Mitä otat Suomen-lomilla mukaan takaisin ulkomaille vietäväksi?
Karkkeja, karkkeja, karkkeja.

Entä mitä tuot tuliaisiksi ystäville ja sukulaisille Suomeen?
Viimeksi vein tilattujen juttujen lisäksi sitruunapusertimia ja amerikkalaisten pannukakkujen paistamiseen mitoitettuja paistinpannuja. Suomessa selvisi, että kaikilla saajilla oli induktioliedet, joilla paistinpannut eivät toimineet.

Jos joskus muuttaisit toiseen maahan, mitä luulet eniten kaipaavasi nykyisestä kotimaastasi?
Ilmastoa. Kun on kerran elänyt maailman parhaassa ilmastossa, niin voisikohan sitä ikinä lakata kaipaamasta.


Nimeä yksi paikka, jossa “pitäisi käydä kun täällä päin maailmaa ollaan”, mutta jossa et ole vielä käynyt.
Lista on pitkä, mutta hakkaan päätäni seinään, jos tulemme täältä takaisin ennen kuin olen syönyt juustokakkua NYC:ssä.

Miten tutustuit parhaaseen paikalliseen kaveriisi?
Kielikurssilla.


Milloin viimeksi tunsit itsesi ulkomaalaiseksi?
Joka kerta kuullessani ”what?”

Entä milloin viimeksi tunsit itsesi hyvin integroituneeksi maahanmuuttajaksi?
Kun paikallinen heittää arkisen läpän ja osaan heittää takaisin.

Missä maassa haluaisit viettää eläkepäiväsi?
Voi aargh, eläkepäivät! Minulla on ollut joskus sellainen haave, että vanhuudenpäivillä asuisimme parhaiden ystävien kanssa lähekkäin, vaikka samassa pihapiirissä. Silloin ei maalla olisi niin väliä.

Lopuksi vielä kiitos Karlalle ja Jennille mielenkiintoisista kysymyksistä ja anteeksi viiveestä ja haasteen jatkamattomuudesta :).

4 kommenttia:

  1. Olipa kiva postaus ja mielenkiintoista lukea vastauksiasi. :)

    VastaaPoista
  2. "Joka kerta kuullessani ”what?”" Tämä kolahti. Kammoan tätä niin paljon, että välillä inhottaa puhua... On jotenkin niin noloa, kun ei tule ymmärretyksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikävintä se on silloin, jos mielestään juuri esitti asian selkeästi ja äänsi kauniisti ja ehtii jo hetken tuntea tyytyväisyyttä itsestään ... ja sitten. Kyllä ne toisella kerralla sitten yleensä jo ymmärtää, joten koetan laittaa aksenttishokin piikkiin ;).

      Poista