2014

Hyvää uutta vuotta 2014. Tulkoon siitä paras ikinä meille kaikille!

Inkivääritoffeeta

Innostuin joulun aikana kokeilemaan toffeen tekoa törmättyäni Martha Stewartin inkivääritoffeen ohjeeseen. Kyseessä oli muuten ihan perinteinen toffeen ohje mutta sekaan lisättiin kristallisoitua inkivääriä. Oikein yllätyin, miten hyvin inkivääri sopi toffeen kanssa.

Täällä erilaiset inkiväärituotteet ovat muuten hyvin suosittuja ja niitä mainostetaan terveellisinä. Kristallisoitua (ja sokerikuorrutettua) inkivääriä myydään monessa muodossa, ja Trader Joe's myy jopa inkiväärikarkkeja - nekin ovat pussinkyljen mukaan terveellisiä. Tiedä sitten siitä mutta aika hyviä karkkeja itse asiassa.

Ostin karkinkeittoon sitä varten tarkoitetun lämpömittarin lähikaupasta muutamalla dollarilla. Sen jälkeen homma sujuikin ongelmitta. Alla käyttämäni ainesosat, alkuperäisen ohjeen seesaminsiemenet jätin pois. 1 kuppi = 2,5 dl.

• kasviöljyä leivinpaperin voiteluun
• 2 kuppia kuohukermaa
• 2 1/4 kuppia sokeria
• 6 rkl suolatonta voita
• 1 1/4 kuppia vaaleaa maissisiirappia (vaalea, suomalainen siirappi korvannee hyvin)
• 1/2 tl karkeaa merisuolaa
• 1/2 tl vaniljauutetta (vaniljasokeri käynee korvikkeeksi)
• 1/3 kuppia kristallisoitua inkivääriä hienoksi paloiteltuna

Ohjeesta tuli pieni pellillinen (n. 25 cm x 35 cm). Aluksi pellille laitetaan leivinpaperi ja sivellään se kevyesti kasvisöljyllä. Sen jälkeen yhdistetään kerma, sokeri, voi ja siirappi isossa kattilassa ja hämmentäen kuumennetaan, kunnes seos sakenee ja sen lämpötila on 248 °F (120 °C). Itselläni tässä touhussa kesti selvästi kauemmin kuin ohjeessa mainittu 15 minuuttia. 

Seoksen kuumennuttua tavoitelämpötilaan otetaan kattila nopeasti liedeltä ja sekoitetaan joukkoon suola, vanilja ja inkivääri. Kaadetaan seos pellille ja annetaan jähmettyä huoneenlämmössä ohjeen mukaan vähintään 8 tuntia. Mitä kuivempi ilma, sitä parempi. Seoksen jähmetyttyä siitä voi leikata palasia. Itse tosin malttamattomana leikkasin ekat palaset jo parin tunnin kuluttua enkä huomannut merkittävää eroa seuraavana aamuna leikkaamiini palasiin. Ehkä se johtui tästä kuivasta aavikkoilmastosta.

Tarkennuksia ohjeeseen voi katsastaa alkuperäisreseptistä.

Joulupoimintoja

Meidän joulu sujui perinteisin menoin. Katsottiin joulurauhan julistus tv-kaistalta. Syötiin joulupuuro. Muistettiin kerrankin laittaa sekaan myös manteli, joka tosin löytyi sitten myöhemmin porkkanalaatikosta. Leivottiin ja laitettiin ruokaa. Syötiin kinkkua ja laatikoita. Syötiin karkkeja. Käytiin lenkillä. Avattiin lahjoja. Katseltiin leffoja ja luettiin. Tylsistyttiin vähän. Kuten kunnon jouluun kuuluu.

Lankesin söpöjen pikkuhavupuiden edessä. Ruukku tuli mukana.

 Teksteistä huolimatta täytyy sanoa, että ihan pikkuisen olen kaivannut lunta viime aikoina. Mutta en sananmukaisesti tippaakaan sitä rakkaan kotikaupunkini perinteistä joulusäätä, jota näimme joulurauhan julistuksessa...

Hyvä ystäväni muisti tapani juoda jouluiltana lasillinen portviiniä juustojen kera ja ilahdutti paikallisella Abnormal Wine Companyn portviinillä, jossa on ihanan suklainen maku.

Meille tuli muutama paketti Suomesta asti. Iloinen yllätys oli Jukka Rapon ja Lauri Rotkon valokuvakirja See the Baltic Sea - Katso Itämerta. Kuvat ovat sekä kauniita että pysähdyttäviä. Oma, pieni meremme kaipaa huolenpitoa.

Pieni joululahja itseltäni oli Etsyn myyjältä Dimlin tilatut lasinaluset. Olohuoneen pöydässämme on lasikansi, joten käytän aina lasinalusia. Nämä pysyvät hyvin jalassa kiinni ja niitä on myytävänä erilaisia kuvioita ja värejä, jolloin ne toimivat samalla lasintunnisteina.