Kuntoilulupauksen puolivälikatsaus

Tein vuodenvaihteessa konkreettisen kuntoilulupauksen, että aloittaisin jokaisen arkipäivän vähintään puolen tunnin liikunnalla. Näin puolen vuoden jälkeen on hyvä vilkaista, miten lupauksen on käynyt. Ja  hyvinhän sen tietenkin on käynyt, tuskinpa muuten tätä postausta kirjoittaisin. Alkuvuodesta nyt oli vieraita ja muita tekosyitä, mutta vähintään viimeiset kolmisen kuukautta tavoite on ainakin määrällisesti toteutunut joka viikko. Tällä hetkellä liikun vähintään tuon 5 kertaa viikossa, yleensä aamuisin, ja sykemittari raportoi liikuntaa keskimäärin 6-7 tuntia viikossa. Esimerkiksi viime vuoteen verrattuna se on noin tuplasti.

Erityisesti olen pyrkinyt lisäämään reippaampaa aerobista liikuntaa, joka aiemmin rajoittui lähinnä viikottaiseen bodycombatiin. Nyt käyn asuntomme omalla salilla juoksemassa crosstrainerilla ja vihdoinkin olen löytänyt myös hyvän rullaluistelureitin. Tänne muuttaessamme yksi ilonaihe itselleni oli, että voisin rullaluistella ympäri vuoden. Täällä sitten tajusin, että siinä, missä kotona lähdin rullaluistelemaan kotiovelta, täällä pitää erikseen ajaa jonnekin rullaluistelemaan. Näitä autokaupungin riemuja taas. Jokin aika sitten sain paneuduttua asiaan ja löysin kivan reitin täkäläisittäin kohtuullisen ajomatkan päästä. Viime aikoina rullaluistelu onkin ollut jopa ykkösliikuntamuotoni.

Osana liikunnallisempaa elämäntapaa olen muutaman kuukauden jo syönyt aamiaiseksi proteiinismoothien. Ongelmani on ollut, että aamiaiseni on joko kunnon brunssi tai sitten ei mitään. Jos aion tehdä jotain rankempaa liikuntaa aamulla, niin jotain kevyttä olisi hyvä syödä ja itse pidän proteiineja erityisen tärkeinä yön jälkeen. Kevyinä liikunta-aamuina saatan ottaa smoothien vasta liikunnan jälkeen. Omaan smoothiini laitan pakastepensasmustikoita, rahkaa (Trader Joe's Greek-style nonfat plain yogurt), mansikan makuista proteiinijauhetta ja vaniljanmakuista mantelimaitoa. Joka päivä sama smoothie mutta vielä ainakaan kumpikaan perheessä ei ole kyllästynyt.

Tuloksiakin on toki tullut. Sykkeitä on vaikeampi saada nousemaan kuin muutama kuukausi sitten ja vaatteistakin menee nyt päälle sellaiset, joita en johonkin aikaan ole voinut käyttää. Kaikista parasta on kuitenkin, että olen löytänyt uudelleen opiskeluaikojen liikkumisen ilon ja osittain myös addiktion. Välillä on oikein vaikea pitää lepopäivää, kun lihakset ovat levottomina. Tämä olikin ykköstavoitteeni tässä liikkumisen lisäämisessä: tehdä liikunnasta luonnollinen osa (lähes) jokaista päivää.